13.5.2007

Ensimmäinen viikko takana

(teksti on pitkä kuin nälkävuosi, mutta niin paljon on ehtinyt tapahtua, ettei tässä ole vielä murto-osakaan kaikesta…)

Viikko ollaan oltu yhdessä ja kaikkea on ehtinyt sattua ja tapahtua. Paljon ollaan opittu, sekä meidän, että pennun puolelta. Nallen saapuminen taloon on ollut ihana, mutta myös väsyttävä tapahtuma. Viikko tuntui kuukaudelta, kun koko ajan ollaan hereillä ja koko ajan tapahtuu kaikkea uutta. Ensimmäisen viikon kasvu oli aika huikea, nyt Nalle painaa jo 4,6 kg.











Pikkuinen oppi aika nopeasti nukkumaan. Parina ensimmäisenä yönä itkettiin 5 minuuttia ennen nukkumaan menoa, mutta nyt se nukkuu jo ihan reippaasti melkein koko yön. Sen päivät vain alkavat 2 tuntia aikaisemmin kuin normaalit päivät. =) Omaan sänkyyn meneminen on ollut hieman haasteellista. Sängyn reuna on jonkin verran korkea ja sinne se ei alkuun oikein tahtonut päästä. Toisaalta se voi myös olla laiskuutta, koska ulkona ei ollut niin korkeata reunaa, että pentu ei olisi siitä ylös mennyt.

Ensimmäisenä päivänä oli vähän haasteellista saada pentu juomaan, koska keittiö näytti olevan aika pelottava paikka. Piti vain laittaa ruoka- ja juomakuppi näkyviin niin että se tajusi mennä juomaan ja syömään. Syynä ilmeisesti oli kynnys. Nyt ollaan jo sinut koko kämpän kanssa ja lelut levitellään ympäriinsä. Ulkoilu on ollut alusta asti hauskaa, varsinkin nurmikolla kieriskeleminen ja kukkien syöminen on ihanaa.. Voikukat on parasta mitä Nalle tietää. Ollaan alettu epäilemään, että koiramme on kasvissyöjä, kun nuo heinät ja kukat näyttäis maistuvan niin hyvin. Muutenkin ollaan huomattu, että Nalle kannattaa vahvasti vihreitä aatteita. Sen lempipuuhaa ulkona on roskien kerääminen. Ollaan roudattu reitinvarrelta jo aika paljon roskia roskikseen.








Ehdittiin myös pienen kanssa käydä eläinlääkärissä. Syy siihen oli, että pikkuinen läähätti paljon, ei nukkunut 5 minuuttia pidempään yhdessä paikassa ja olo näytti hieman tuskaiselta. Eläinlääkärillä ei jännittänyt paljon, mutta sitten kun pieni joutui hoitopöydälle niin rupesi pelottamaan. Lääkäri sai aika vapaasti tutkia korvat, silmät ja suun. Sen jälkeen piti ultralla tutkia virtsarakon. Pikkuinen laitettiin selälleen makaamaan ja siinä tuli sitten hieman erimielisyyksiä. Saatiin olla kolme pitämässä pennusta kiinni, että se ei pääsyt karkuun. Meinasi omistajilla tulla kyynel silmään kun pieni huusi suoraa huutoa, mutta onneksi eläinlääkäri tajusi rauhoitella meitäkin:) Ultraäänen ja parin näytteenottopiikin jälkeen pikkuinen nukahti hoitopöydälle. Lääkärin tuomio oli, että pienellä on virtsatientulehdus, joka on yleinen narttupennuilla ja siihen saatiin antibioottikuuri. Onneksi pillerinsyönti ei ole ollut vaikeata pennulle. Se syö pillerit suurella ruokahalulla, eikä jaksa millään odottaa että pilleri purkki avataan.

Toinen ongelma ilmeni heti alkuviikosta, kun Nallen kynsi hajosi ja siitä alkoi vuotaa verta. Tässä oli syynä ensikertalaisten typeryys. Ei tajuttu, ettei näin pientä pentua saisi kävelyttää asvaltilla ja niinhän siinä sitten kävi, että kynsi kului puhki.










Muutoin viikko on mennyt hyvin. Suurin kiitos tästä kuuluu Chow Chow yhdistyksen ihanille ihmisille, jotka ovat vastailleet hätäisiin soittoihimme ja jopa käyneet luonamme opettamassa koiran hoitoa. Haluamme lähettää suuren kiitoksemme Kirkkonummelle ja Vantaalle avusta ja tuesta. Olo on huojentunut, kun tietää että lähistöllä on ihmisiä jotka välittävät vilpittömästi Nallen ja Nallen omistajien hyvinvoinnista. Kiitos.

Viikon 1 opit:

- Kakka tehdään ulos ja pissikin melkein aina

- Voikukat, orvokit ja heinät on herkullisia

- Oma nimi on opittu ja luoksekin tullaan melkein aina kun kutsutaan. Poikkeuksena tilanteen jossa löytyy voikukka tai ohi ajaa fillari

- Häntä löytyi pitkän ihmettelemisen jälkeen

- Selällään kölliminen on ihanaa

- Kynnykset ovat sittenkin ylitettävissä

- Omassa sängyssä voi välillä käydä vähän pötköttelemässä

- Yöllä nukutaan ja kuorsataan lujaa

- Yksinkin voi olla jo jopa tunnin

Omistajatkin ovat oppineet paljon: pennun kynnet ovat hauraat, omia vaistoja pitää kuunnella kun pentu tuntuu oudolta ja Chow Chow on ehdottomasti paras koira mitä maa päällään kantaa. Myös pennun harjaamista, kynsien leikkaamista ja koiran tutkintaa on harjoiteltu. Kaikin puolin Nalle on osoittautunut reippaaksi tytöksi joka ei vähästä hätkähdä. Esimerkiksi käynnit eläinlääkärissä, eläinkaupassa ja äitienpäiväpäivällisellä sujuivat ongelmitta ja autossakin voi jo nukkua.


2 kommenttia:

kaisa kirjoitti...

ihana pikku pallero teillä tuo neiti! eläinlääkäri reissut taitaa olla yleensä karmivampia omistajalle kuin itse koiralle ;)
mukava käydä lukemassa miten muiden chowin omistajien arki etenee...
itse pidän omista karhuherroistani blogia osoitteessa oikkumaa.vuodatus.net
tervetuloa kurkkaamaan

Milla82 kirjoitti...

Hei, Pakko heti arvuutella onkos teidän Nalle Tatamista? Meidän Nala haettiin sieltä 04.05. ja näyttää ihan samalta kuin teidän pentu niin ajattelin että onkos Nalle Nalan sisar:)Oikein nauratti kun luin juttuasi. Ensimmäinen koira meillekin tämä ja kaikki kuulostaa aivan samalta, ehkä jopa pelottavan samanlaiselta. Kuvassa jopa näkyi kaksi lelua, bilispallo nro.2 ja pehmopallo ja yllätys yllätys, meillä on täysin samat lelutkin. Kasvisruokailijaksi mekin Nalaa epäillään kun juuri kyseiset voikukat, multa, ruoho jne. maistuu maktavalta sekä lempi puruleluna on kasvisvalmisteinen krokotiili;)